Soluorganellien liike. Ostin huutokaupasta vanhan Wild -mikroskoopin. Tuollaisia laitteita käytettiin ennen vanhaan sairaaloiden laboratorioissa. Hyvää optiikkaa siis. Päätin kokeilla; pala ensimmäisestä ruukkukasvista ja tein preparaatin. Ilmaraot näkyivat helpost. Huomioni kiinnittyi solujen sisältöön, siellähän olikin varsinainen kuhina. Mikrobejako? Ei vaan, soluorganelelja, mitokondrioita täydessä vaudissa ja taitavat tumatkin liikkua soluliman virtauksissa. Solun sisäinen tulkiranka , cytoskeleton, osaltaan pitää liikettä yllä. Mieleen muistuivat opiskeluajat, tubuliini, aktiini ja muut proteiinit. Oi noita hyviä aikoja ! Opinnäytteeni aikanaan koski cytoskelitonin romahtamista lääkeaineen vaikutuksesta ja soluihin syntyvää resistenssiä.. Mitähän siitä nykyään tiedetään.... voisihan siitä ottaa selvää ! Uuden oppiminen on elämän suola, tietoja pitää päivittää. On mukava pysyä ajan virrassa mukana ajattelin. Tuo vanha Wildin- mikroskooppi antoi uutta potkua elämään !

Vanha kunnon WILD !

Maailmankuvaa avartamassa

 - mukana leirikoulussa Islannissa

https://www.facebook.com/media/set/?set=a.420520334631737.119605.100000213236945&type=1

Viikon leirikoulu on takana. Olimme Islannissa. Oppilaat olivat keränneet rahaa puolitoista vuotta myymällä tavaraa kekseista joulukukkiin, pesemällä ikkunoita ja  kantamalla muuttotavaroita. Oppilaiden into ja työ oli ainutlaatuinen ja mahdollisti matkan.  Suurkiitos oppilaille ja heidän vanhemmilleen.

Itse luokanvalvojana jouduin selättämään byrokratiaa. Leirikoululuvan heltiäminen Islantiin  oli vaikeaa. Koulussamme oli voimassa sääntö, jonka mukaan leirikoulut ovat pääsääntöisesti mahdollisia vain kotimaahan. Tiesimme leirikouluja tehdyn ulkomaille, oli vierailtu Tanskassa ja Lontoossa. Lupa oli siis mahdollinen.
Koska intoa ulkomaille oli, oli luokanvalvojan tuettava oppilaiden suunnitelmia. Korostettakoon, että ulkomaille lähtö oli puhtaasti oppilaista ja heidän vanhemmistaan lähtöisin.

Koska  halusimme ulkomaille, "pääsääntöisesti" kohtaan oli kiinnitettävä huomiota. Miksi poikkeuksia oli voitu tehdä?
Sain kuulla, että ulkomaille ei pääse lomaa viettämään. Oli siis löydyttävä pedagogisesti perusteltu syy matkustaa  ja oppia koulun opetussuunitelnmaan kuuluvaa, mitä kotimaasta ei löydy.

Olen maantiedon ja biologian opettaja ja se oli helppoa. Islanti!

Islannissa  mannerlaatat erkanevat ja siellä näkyvät tuliperäisyyden ilmiöt. Kirjoitin anomuksen korostaen Islannin luonnon erityispiirteitä. Lupa myönnettiin, kiitos  järkevälle johtokunnalle.

Täytimmekö  edellytykset, joita meiltä odotettiin?

Vietimme viikon oikeassa leirikoulussa tavaten islantilaisia oppilaita Akureyrissä. Kuuntelimme sikäläisten opettajien  meille pitämiä esityksiä ja pidimme islantilaisille oppilaille esityksen koulustamme ja omasta maastamme. Me ja islantilaiset oppilaat teimme yhdessä projektin kaupungista. Retkeilimme ympäristössä havaiten tuliperäisyyttä ja maan sisäisen lämmön vaikutuksia. Reykjavikissa tutustuimme islantilaiseen kulttuuriin, arkkitehtuuriin ja yhteiskuntaan.

Jälkikäteen löysin yhtymäkohtia ainakin englantiin, maantietoon, biologiaan, historiaan, yhteiskuntaoppiin, äidinkieleen, kuvaamataitoon, liikuntaan, fysiikkaan ja  matematiikkaan. Oli  hyvää päässälaskutaidon harjoittelua muuttaa sikäläiset, tuhansissa ja kymmenissä tuhansissa kruunuissa olevat hinnat euroiksi.
Retki oli onnistunut ja  tavoitteet saavutettiin. Me kuin islantilaiset isäntämme lienevät tyytyväisiä?

Maailma muuttuu, niin myös koulun säännöt. Leirikoulu on nyt mahdollista järjestää  Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Hyvä ! Enää ei tarvitse keksiä syitä. Halukkaat pääsevät keräämään varoja haluamaansa kohteeseen.
Tuliperäisyys ja geoterminen energia veivät meidät Islantiin. Matka kannatti.

Kiitos vielä kaikille, niin vanhemmille  Katri ja Timo, Mari kollegalle, sekä  oppilaille.
Kiitokset  islantilaisille Akureyrin koulun opettajille, erityisesti maantiedon ja tietotekniikan opettajalle  Jonakselle. Te siellä Akureyrissä otitte meidät vastaan, kutsuitte  kotiinne päivälliselle ja tulitte yhteiseen illanviettoon kanssamme.
Olen varma, että nuo kokemukset  Islannista ja heidän vieraanvaraisuudestaan ja sydänmellisyydestään me suomalaiset muistamme  lopun ikämme. Takk fyrir !
Parahin terveisin Timo

Cool in Iceland

Alkaako uusi aika ja keille ?

Vaalit on käyty ja tulokset julkistettu. Paras mies on voittanut. Näissä vaaleissa voittivat kaikki. Haaviston kautta Suomessa on jälleen toivoa paremmasta Suomesta, suvaitsevaisuudesta, heikommasta huolenpitämisestä ja ihmisen  keskinäisestä kunnioittamisesta.
On ollut hienoa havaita nuorten kiinnostuksen kasvu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Nuorissa on tulevaisuus !
Kannattaa muistaa, ettei tulos ollut aivan yhden miehen show, eikä yksi ehdokas saanut koko kansan ehdotonta kannatusta. Noin 30 prosenttia jätti kokonaan äänestämättä. Äänestysprosentti oli 68,9 % ja hylättyjä ääniä oli enemmän kuin koskaan, noin 25 000.  Niinistön osuudeksi (62,6 %  annetuista äänistä, noin 1 800 000) kansakunnan kaikista mahdollisista äänistä, (noin 4 400 000)  kertyy noin 40 prosenttia. Lopuksi mainittakoon, että Haaviston osuus oli paljon sitä pienempi.

Tää voiko olla totta?

Sanotaan Suomen lainanneen oikeata rahaa Kreikalle noin 700 milj. €. Se on lainaa, Kreikka maksaa rahan korkoineen takaisin. Entäpä jos maa ei pystykään maksamaan? Tuolloin  Suomen valtio menettää  tuon 700 miljoonaa, joka on yhtä paljon kuin  jos valtiovalta korottaisi Suomessa liikevaihtoveroa yhdellä prosentilla!

Entä sitten muut EU maat? On sanottu Portugalin valtion tarvitsevan noin 80 miljardia € EU-mailta. Summa on melkein puolet  ( noin 42 % ) niistä kustannuksista, jotka Japanin historian suurimman  maanjäristyksen tuhojen korjaamiseen on arvioitu kuluvan. ( Arvioiden mukaan tuhojen korjaamiseen kuluisi 190 miljardia € )

Kuka sitten sitten kulut  täällä Suomessa maksaisi? Valtaa pitävät katsovat valtion (vero)tulojen kasvavan parhaiten liikevaihtoveroa korottamalla. Tuloverotuksen progressioon ei haluta puuttua. Liikevaihtovero on tasavero. Maitolitrasta maksaa työtön yhtä paljon liikevaihtoveroa kuin  huippujohtajakin.

Eri asia on, että maitolitran hinta nakertaa pienituloisen  reilun tuhannen  euron palkasta suhteellisesti suuremman osuuden kuin kymmenen tuhatta euroa  ansaitsevalta. Tasan ei käy nämä taloustalkoot, jos valtion tulojen lisäys  syntyy  liikevaihto- ja energiaveroja korottamalla.

Jos velka jää maksamatta, lainanantaja saa kärsiä sen nahoissaan. Kun EU-valtiolta loppuvat rahat ja laina jää maksamatta, ei  luotottajia, siis pankkeja voi asettaa maksumiehiksi. Sanotaan vaarana olevan, että EU- valtioilta katkeavat lainarahavirrat.

Holposti  laskeskelee --- kannattaa lainata EU-valtioille rahaa --- ei ole väliä, vaikka vakuuksia ei olisikaan, rahoittajat saavat rahansa, maksavathan EU-maat lainat yhdessä pois!
Mitä tästä pitäisi ajatella?

Kaksi elokuvaa ihmisten lapsuudesta

Tapaninpäivänä 26.12.2010
       Jouluna on aikaa kaikkeen mukavaan. Voi katsella  televisiota ja kuunnella musiikkia yömyöhään.
Televisiossa on  mielenkiintoisia elokuvia, kuten eilen joulupäivänä. KAKSI  elokuvaa tuli samaan aikaan, joten toisesta oli pakko luopua.
Ruotsalainen Ingmar Bergmanin  elokuva "Fanny ja Alexander" herkutteli kirjailijan lapsuudenmuistoilla  joulunvietosta 1900 luvun alkupuolen Uppsalassa. Jouluaattoilta ja -yö kommelluksineen, suhteineen ja suruineen paljasti vaikuttavasti tuon ajan hyvinvoivien dekadenssin ja ihmiselämän lihallisuuden.
       Kesken edellisen elokuvan oli pakko kääntää kanavaa ja vaihtaa Kalle päätalon "Nuoruuden savotat" kuvaukseen. Filmi  huusi nälkämaan virttä; puutetta ja kurjuutta, kerjuuta ja hulluutta. Viinan kirot vain puuttuivat. Liikuttavinta oli ymmärtää päähenkilön muistelevan omaa lapsuuttaan. Pistikö kirjailija väliin omiaan, jotta sai kuvauksesta vaikuttavamman, missä määrin tuo kaikki on tosiaan voinut olla totta?
     Liikutuin elokuvasta. Tuli kiitollinen mieli hyvinvointivaltiosta. Syystäkin: Olen itse saanut elämässäni ponnistella eteenpäin siitä saakka, kun ainoa huoltajani, oma äitini, kuoli viikkoa ennen kuin aloitin lukion viimeisen luokan elokuussa 1975.
    Katson nyt televiosta ja  minulla on ruokaa syötäväksi.
    Se, että sonkajärveläinen yksinäinen ja orpo maalaispoika suoritti lukion, meni yliopistoon ja töihin, on ollut sosiaalisesti kehittyneen hyvinvointivaltion ansiota.
    Minulle ei olisi ollut mahdollisuutta hyvään tulevaisuuteen syntyperäni perusteella. Kaiken tämän sain, koska hyvinvointi Suomessa vähemmän varakaillakin on ollut mahdollisuus edetä elämässään.
      Nyt hyvinvointivaltiota ollaan kuristamassa raa´an "kvartaalitalouden" ihanteiden ja voiton maksimoinnin vuoksi. Se tekee surulliseksi.
    Luulen, että ajattelutapa, kukin maksakoon, saman ja käyvän hinnan käyttämistään palveuista, varallisuudestaan riippumatta, ei ole  tulevien sukupolvien ja tavallisten suomalaisten  eduksi.

The Fantom of the Opera

Syyslomalta  palattaessa 17-10-2010

Kävin Lontoossa syyslomalla. Käytin aikani  monipuolisesti hyväkseni, ostokset ja teatteria kahtena iltana.
Erityisesti minua "kolautti" Oopperan kummitus, The Phantom of the Opera. Esitys oli ulkoisesti upea lavasteineen, katosta putoavine kristallikruunuineen, pukuineen, valoineen ja  teatterin erikoistehosteineen. Vanhahtavasta ympäristöstään huolimatta (kirjoitettu 1911) se on tänäänkin  puhutteleva.

Kun mietin , mistä  nuo "kummituksen" pahat teot lähtivät, en päässyt ajatuksesta, että katkeruudesta ja hyväksymisen kaipuusta. Katkeruuden  aiheutti  ajan ihmisten brutaali suhtautuminen erilaiseen, "kummitustahan"  oli pidetty esillä häkissä ruumiinvammansa vuoksi. Sirkusnähtävyytenä, jota ihmiset tulivat katsomaan. Näyttelyesine  pakeni ja tappoi vartijansa, paha josta seurasi uutta pahaa.

Sama erilaisuuden pelko suorastaan hyppää esiin  nykypäivän  suomalaisessa yhteiskunnassa.  Suvaitsemattomat  ovat valmiita osoittamaan (heille) sopivia syrjittäviä, aina oman etunsa mukaan.
Tässä näkyy, että aika ei syö mestariteosta, vaan sen henki ja puhutteluvuus säilyvät ajankohtaisina, vaikka aikakaudet muuttuvat, kenties ikuisesti...