Sunnuntaina 12.9.2010
Tänään tein ahkeraan puutarhatöitä. Istutin kaikkiaan nelisenkymmentä puuvartisen alkua omaan arboretumiini. Ilma oli suosiollinen, tihkusadetta ja lämmintä syyssäätä.
Fraxinus pensylvanican kasvupaikalle mennessäni näin maassa eläimen raadon. Kuollut nuori kissa, mitenkä se oli tänne joutunut? Lähimpiin kesämökkeihin on joltisenkin matkaa. Nälkäänkö se oli kuollut? Kysymykset kävivät mielessäni.
Lieneekö ollut kesäkissä, kotoaan karannut ja eksynyt. Ei kai jätetty heitteille, pääsi pihaani ja ei jaksanut enää? Vastausta en koskaan saa tietää.
Kaivoin Fraxinuksen istutuskuopan isommaksi ja hautasin eläimen.
Niin kauan kuin punasaarni (F. pensylvanica ) tuossa kasvaa, muistuttaa se minua siitä, että lemmikeistä on pidettävä hyvää huolta. Niitä saa päästää hortoilemaan oman onnensa nojaan.
4.- 10. lokakuuta vietetään eläinten viikkoa. Eläinten suojeluspyhimys Franciscus Assisilainen on kirjoittanut:
Herra tee minusta rauhasi välikappale
että sinne, missä on vihaa, kylväsin rakkautta
missä katkeruutta, toisin anteeksiantamusta
missä epäsopua, loisin yhteisymmärrystä
missä erehdystä, viittaisin totuuteen
missä epäilystä, auttaisin uskoon
missä epätoivoa, kantaisin toivoa
missä pimeyttä, kantaisin Sinun valoasi
missä alakuloisuutta, virittäisin ilon
niin että , oi Mestari, en yrittäisi niin etsiä lohdutusta kuin lohduttaa toisia
pyytää ymmärtämystä kuin ymmärtää muita
vaatia rakkautta kuin rakastaa toisia...
Siinä on elämänohjetta itsekullekin !